maanantai 29. syyskuuta 2014

Valokuvaustehtävä

Viimeisenä  työnä lähestyimme Rovaniemen kaupunkia kameroiden kanssa. Minun puhelimessani kuvauslaite on olematon, mutta onneksi olen tullut sinuiksi pikku pokkarini kanssa. Tehtäviä oli viisi erilaista ja aikaa reilu tunti. Kiertelimme Piia-Marian kanssa ympäriinsä. Sain kuvat kuvattua yhtä lukuunottamatta aivan Rovaniemen keskustasta.

1. Kaunein näkymä kaupungissa

















2. Paikka joka tekee minut onnelliseksi






















3. Kohde josta turisti ottaisi valokuvan

















4. Näkymä kaupungista koiran silmin























5. Selfie kohteessa, jossa on jotakin erityisen rovaniemeläistä



























Abstrakti sisäkuva

Viimeinen varsinainen asia oli käsillä. Nimittäin taidetta arkkitehtuuri lähtökohtana. Saimme ihastella Richard Dieberkornin ja Laura Joy Lustigin mestariteoksia non-figuratiivisen eli ei-esittävän taiteen saralta. Tässä taiteen muodossa sinänsä abstraktin teoksen lähtökohtana on usein jotain esittävää ja olemassa olevaa.

Alkoi operaatio Abstrakti sisäkuva. Pujahdimme taas koulun käytäville ja valokuvasimme kiinnostavan ja sopivan kulmikkaan kohteen. Minun teokseni lähtökohtana olivat maalausjalustat. Rajasimme värialueita teipillä. Aluksi oli hankala hahmottaa, mitä kannatti peittää ja mitä ei, mutta idean tajusi melko nopeasti. Tätä tekniikkaa olen jo ipanana käyttänyt, silloin vain käytin väreinä liituja, nyt hoidimme homman akryyliväreillä.


Teoksessa värit tuli rajata muutamaan ja minä päätin keskittyä punaisen, oranssin ja keltaisen eri sävyihin. Kolmiulotteisuutta olisi maalaamalla kyllä voinut saada enemmänkin... Taustaväriksi valitsin lopulta elävän mustan. Se toimii aika hyvin, vaikka yleensä pelkään sen sammuttavan vahvoja värejä. Nyt se on ehkä pikemminkin korostamassa niitä ja sen vaihtuvat sävyt ja yläosaa kohti vaaleneminen lisäävät sisäkuvan kolmiulotteisuutta. Tämä työ oli ehdottomasti parhaimmistoa ja myös hauskimmasta päästä!





Pussauskoppi

Kuudentena aihealueena oli wau-arkkitehtuuri. Se tarkoittaa rakennuksia, jotka saavat katsojassa aikaan nimenomaisen wau-töllötysreaktion. Tämä arkkitehtuurin haara on osa postmodernia arkkitehtuuria. Tehtäväksi annettiin tällä kertaa pussauskoppi Sampoaukiolle wau-arkkitehtuurin hengessä.



Päässäni kyti melkeinpä heti jotain luolamaista, ensin se oli kulmikasta, sitten siihen tuli pehmeitä kulmia. Savityö onnistui tällä kertaa paljon paremmia kuin ajattelin. Tein pussauskopista vääntyneen luolan levytekniikalla. Kattoon tein soikion ikkunan tuomaan tunnelmavaloa. Alkuperäiseen ideaani kuului myös pintakuviointi, mutta ajan puutteen vuoksi tyydyin siloiseen pintaan. Kaunis se on mielestäni silti... Tässähän aletaan kohta jo tykkäämään savitöistä!
Ympäristötaideteos

Viidentenä työnä meillä oli hiekkaveistos. Tunnin alussa käsittelimme ympäristö- ja tilataidetta. Pointtina oli, että tässä taiteen lajissa teos ja sen ympäristö muodostavat kokonaisuuden. Saimme myös tietoa istallaatiosta. Teoriasession jälkeen porhalsimme joen rantaan. Toimimme pienissä ryhmissä. Otimme hiekkalapiot käpälään Piia-Marian kanssa ja aloimme miettiä aihetta. Päädyimme rakentamaan oman Rooman Colosseumin, osittain tuhoutuneena.

Vettä apuna käyttäen työ sujui mallikkaasti. Alkuperäisen idean mukaan olisimme toteuttaneet kaariholvit pelkkinä painanteina, mutta Piia lisäsi vaikeustasoa ja koversi holvit rakennelmaan. Tasoittelimme areenan lattiaa, rakentelimme istuimia ja väkersimme sortumakohtia. Pääsimme viimeisenä lähtemään paikalta, mutta työ oli hauska ja lopputulos hieno, erityisesti holvit. Tämä oli uudenlainen tehtävä, hiekkalapioon tulee harvemmin tartuttua.





Postmoderni piilopirtti liikemiehelle/naiselle

Siirryimme asiassa taas astetta isompaan, arkkitehtuuriin. Saimme kuulla, että rakennustaide suunnittelee rakennuksia esteettisestä näkökulmasta. Keskityimme rakennustaiteen tyyleissä nykyaikaan; postmoderniin ja orgaaniseen arkkitehtuuriin. Tehtäväksi annettiin suunnitella piilopirtti keski-ikäiselle ihmiselle Rovaniemen alueelle. Toteutuksessa käytettiin paperia, liimaa sekä "ikkuna-asiaa".




Suunnittelupaperille tuli kaikenlaista, mutta lopulta päädyin neljän palikan muodostamaan kokonaisuuteen, jonka keskiössä olisi terassi yhden palikan katolla. Yhdestä osiosta tulisi täysikkunallinen, toisesta ikkunaton, kolmannesta ja neljännestä jotain siltä väliltä. Olin taas kerran oma liian tarkka itseni enkä oikein meinannut päästä liimausvaiheeseen. Lopulta käytin taas hyppytunteja hyväkseni ja sain talon valmiiksi ennen koeviikkoa. Kuumaliiman kanssa ei tullut kovin kaunista jälkeä ja sitä vähän tursuaa joka puolelta. Rakennelma sinänsä on kauempaa katsottuna aivan kelpoinen.


Tuunaa tila

Kolmantena aihealueena oli sisustussuunnittelu. Opiskelimme tilan tekijöitä (valo, värit, muodot, mittasuhteet, ääni, tuoksu...) ja lähdimme kiertelemään koulua metsästäen kohdetta, joka kaipaisi ronskeja kohennustoimenpiteitä. Ajauduin yläkertaan ja mahdollisimman ahtaaseen, mutta kiehtovaan ikkunanurkkaukseen. Koska ylilyönteihin tilan uudelleensuunnittelussa patistettiin, kuvittelin tietysti mielessäni, mikä voisi olla mahdollisimman kallista ja erikoista.

 
Vesi on jännittävä elementti ja päädyin kattoon kiinnitettävään akvaarioon. Päätin myös tuoda tilaan pullerot ikkunat, joiden sisällä istuessa olisi samalla sekä sisällä että ulkona. Pinnoista päätin tehdä mustat ja tyynyihin halusin tuoda viileitä ja rauhoittavia sävyjä. Välineeksi valitsin peitevärit akvaarion vettä ja vahvaa mustaa ajatellen. Sen kanssa olikin eniten ongelmia, mutta  lopputulokseen olen kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen. Eräänä perjantaiaamuna kävin vielä väsäämässä akvaarioon opettajattaremme suosittelemat kultakalat. Ne tekevät maalauksesta enemmän maalauksen ja tuovat kontrastia sinisen sävyille.
Valtaistuin minulle

Seuraavaksi paneuduimme esinesuunnitteluun ja muotoiluun. Puhuimme viiden e:n idealistisesta muotoilusta (ekonominen, ekologinen, ergonominen, esteettinen ja eettinen). Tehtävä aiheeseen liittyen oli pienoismallivaltaistuin, joka noudattelisi joko funkionalistisen tai hedonistisen (nautintokeskeisen) muotoilun periaatteita. Kolmiulotteiset asiat eivät loista vahvuuksieni listalla, joten tämä lähti aika nihkeästi käyntiin.


Päätin kuitenkin aluksi keskittyä funkionalismiin, mutta rautalankahäkkyrää pidemmälle en edennyt. Lopulta vihreä piipunrassi sytytti. Kallistuin kotona tuolia päällystäessäni enemmän hedonistisuuden puolelle. Visioin istuimestani "metsänruhtinattaren lehtiläjää". Koeviikolla liimapistooli lauloi ja kiinnittelin loput koristukset paikoilleen. Tästä tuli lopulta yksi kurssin lempitöistä. Funktionalismi-hedonismiasiaan oli hyvä kiinnittää huomiota näin kerskakulutusaikana.


Ostoskassin uusi ilme

Ensimmäisellä tunnilla aiheena oli typografia ja graafinen suunnittelu. Saimme tietää, että typografia on yksi graafisen suunnittelun elementti. Tehtäväksi tuli suunnitella paperikassi jollekin vaate-tai urheiluliikkeelle.

Sain melko nopeasti idean liikkeen logosta, vaikka en itse liikettä ollut vielä päättänytkään. Minua on jo pitkään kiehtonut ajatus kuviosta, jossa yhdistyy kolme perusmuotoa. Nyt sain viimein panna sen virallisesti paperille. Päätin sijoittaa liikkeen nimen ensimmäisen kirjaimen logon keskelle. Seppälä oli lopulta sopivan suomalainen.

Minulla on intohimo vahvoihin väriyhdistelmiin (keltainen-punainen, vihreä-turkoosi, punainen-turkoosi) ja päätin käyttää yhden lemppareistani tähän. Kuvituksesta minulla ei ollut hajuakaan, en osannut sijoittaa mielessäni työhön minkäänlaista kuva-aihetta.

Teimme ostoskasseja kolme tuntia, sen jälkeen siirryimme eteenpäin. Tein kotona logon valmiiksi ja koeviikolla keltaisen puolen loppuun. Pidän ehdottomasti enemmän mustavalkoisesta puolikkaasta, värikkäämmän puoliskon valkoinen väripläjäys -yritelmä epäonnistui surkeasti. Väriyhdistelmästä taas tulee mieleen tietty ravintola...